ToukoNiinimäki

Kenelle NATO-käki kukkuu?

Siinä sanassa on neljä kirjainta, se laajenee kohti itää ja se herättää hyvin voimakkaita tuntemuksia – se on NATO.

Ukrainan levottomuudet ja Venäjän osallisuus tilanteeseen ovat jo kauan hallinneet kotimaista uutisointia. Sivutuotteenaan kyseinen konfliktitilanne on nostattanut NATO-peikon ylös onkaloistaan Suomen rajojen sisäpuolella. Tällä hetkellä julkisuudessa käydään monimuotoista keskustelua siitä, olisiko sittenkin Suomen edun mukaista liittyä NATO-rintamaan.

Ei olisi.

Jos tarkastelee lähemmin erilaisia konflikteja sekä sotia nykyajassa ja historian kautta voi huomata, että sodat syntyvät suunnilleen samankaltaisesta nimittäjästä, vastakkainasettelusta. Vastakkainasettelun jaloa taitoa käytetään kovin usein konfliktitilanteiden luomiseen, ja niiden tilanteiden liekkien kohentamiseen bensakanistereiden lailla. Tämän tyylisiä esimerkkejä voimme löytää vaikkapa Vietnamista, Burmasta, Sudanista ja nyt Ukrainasta.

NATOa kutsutaan ”puolustusliitoksi”, vaikka se pohjimmiltaan edustaa enneminkin Yhdysvaltojen ja Venäjän kissa-hiirileikkiä. NATOssa hyökkäyskin nähdään välillä parhaana puolustuskeinona, kuten olemme Lähi-idässä huomanneet, Yhdysvaltojen toimiin viitaten. Viimeksi eilen Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi, että Krimin liittäminen osaksi Venäjää johtui osittain siitä syystä, että NATOn laajeneminen uhkaa työntää Venäjän pois Mustanmeren alueelta. ”Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmä Itä-Euroopassa johtaa asevarustelukilpaan, johon Venäjän on vastattava”, Putin sanoi (Aamulehti 17.4. http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194894211640/artikkeli/putin+naton+laajeneminen+osasyyna+krimin+kohtaloon.html). Viimeistään tämä uutinen todentaa sen, että maailma pyörii vaarallisten realiteettien ympärillä, kun pikkupoikien hiekkalaatikkoleikit siirtyvät aikuisten miesten tasolle, ja samalla lelutkin kasvattavat kokoansa sekä tuhovoimaansa samassa mittasuhteessa. Vastakkainasettelun makua?

Tässä kokonaiskuvassa piileekin jyvä Suomen liittoutumattomuuden kannattamiselle; NATO-jäsenyys olisi Suomen osalta kannanotto puolueellisuuteen, joka johtaisi maailmantilanteen ja Venäjä-suhteiden kiristymiseen. Suomen edun mukaista on pystyä yhteistyöhön ja keskusteluyhteyteen, ei lietsoa vastakkainasettelua idän ja lännen välillä.

Suomen oma armeija on tällä vaalikaudella joutunut yhdeksi säästökohteiden silmätikuksi, josta voi aidosti nostaa jatkokysymyksen siitä, minkälaisille pohjarakenteille Suomen puolustusta tulevaisuudessa rakennetaan. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön edistäminen Ruotsin kanssa on yksi mahdollisuus, jota voisi kartoittaa eteenpäin. Omaamme vakaat ja vahvat yhteistyösuhteet länsinaapuriimme, joka itse painii oman palkka-armeijansa ja puolustuskykynsä ylläpidon haasteiden kanssa. On kuitenkin harhaanjohtavaa katsoa yksittäisen maan puolustuskykyä pelkästään sen armeijan koon ja varustetason näkökulmasta; yhtä tärkeä osatekijä Suomen turvallisuuden kannalta on säilyttää yhteistyö- ja keskustelutaitomme kanssamaihin nähden. Alati digitalisoituvassa maailmassa täytyy myös kiinnittää yhä enemmän huomiota tietotekniikka- ja informaatiosodan muotoihin, jotka ovat osa nykymaailmaamme.

Ei NATOkaan pelkkää pahaa edusta, sillä se on huomattavasti koordinoidumpi yhteistyöalusta kuin esimerkiksi EU:n sisäinen puolustusyhteistyö, joka ei ole ottanut tulta alleen. Suomen olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, ettei rakentavaa ja kestävää rauhaa koskaan rakenneta puolustus- tai hyökkäysvoittoisella taktiikalla. Kestävien periaatteiden mukaista rauhaa voidaan rakentaa vain ja ainoastaan keskusteluyhteyksien avaamisella, kompromisseilla ja lopulta molemminpuolisilla kädenpuristuksilla. Suomella on vahvaa diplomaattista taustaa, joka näyttää meille esimerkkiä siitä, miten maailmanlaajuisia konfliktitilanteita voi lähestyä sovittelevalla, ja kaikkien osapuolten ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Suomalaisessa NATO-keskustelussa käsitellään ”aseellista varustautumista” usein hyvin vanhanaikaisista ajatusmalleista nähtynä. Vahvin ei ole se, jolla on leikin isoin pyssy, vaan se, joka omalla toiminnallaan pystyy luomaan edellytykset sille, ettei pyssyjä ollenkaan tarvitsisi käyttää. Liittoutumattomuus ei ole suomettumista, vaan se on vahvan, viisaan ja diplomaattisiin keinoihin luottavan maan merkki.

Olen ylpeä liittoutumattomasta Suomesta, ole sinäkin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo

Otetaan aivot narikasta ja haukataan aimo annos realismia. Sitten selkä suorana Nato-hakemus sisään. Kremlistä kuuluu ensin vähän räksytystä mutta ääni muuttuu kellossa.

Vasta Nato-Suomi on yhdenvertainen Venäjän kanssa ensimmäistä kertaa historiassaan.

Jukka Laine

Mitä Suomi hyötyisi Venäjän vastaiseen sotilaalliseen rintamaan liittymisestä. Suomi on jo länsiintegoitunut voimakkaasti kymmenillä miljardeilla EUn yhteisvelkaan, kun Yhdysvallat joutui päästämään Lehman Brothersin konkurssiin ja Ranska ja Saksa maksattivat pankkiensa saatavat mm. Suomella. Meillähän ei ollut suuria velkavastuita kriisimaissa.
Suomen pitää nyt seurata ruotsalaista kansankotia, joka on jättänyt kaikki sodat väliin taloussodista alkaen ja keskittynyt kansalaisten hyvinvointiin.

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta

Omasta suoraselkäisyydestä ei ole paljoa apua jos toinen osapuoli on tarvittaessa valmis rikkomaan kaikki tehdyt sopimukset. Monilla Nato-mailla on yhtä hyvät suhteet Venäjään kuin Suomella ja ovat lisäksi Suomea vanhempia demokratioita.

Suomen maanpuolustus tuntuu monelle todellakin oleva pelkkä optio, jonka vaihtoehtona on Venäjän mieltymysten peesaaminen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kyllä,olen ylpeä liittoutumattomasta Suomesta ja ennen kaikkea määrittelemättömästä Suomesta,puolensa valitsemattomasta Suomesta. Voin kulkea minne tahansa ilman kohtaamatta ennakkoajatuksia.Olotilaani voin vain yksilönä vaikuttaa. Kutsuttakoot tätä sitten idealismiksi ja samalla realismiksi.

Siinä ne ylpeyden aiheet tästä maasta sitten taisikin olla..nekin ollaan sammuttamassa kovaa vauhtia,kun huudot isänmaallisuudesta nousevat päivä päivältä.. he jopa määrittelevät isänmaallisuutta jatkuvasti ja näin ollen vaikuttavat ihmisten ajatteluun. Säälittävää..

Jokainen vähänkin hyväpäinen pian oppii senkin,että kunnianhimoisinkin pyrkimys on silattava yhteisedulla ja isänmaan parhaalla. Ja kun näin ollen jokaisen nuoren ihmisen edessä on valinta,lukeutuakko haaveilijain herttaiseen,mutta hieman hassahtavaan joukkoon,vai ollakko realisti joka ottaa asiat ja arvostukset sellaisinaan,joka ponnistaa,taistelee ja temppuilee itsensä mille tahansa tunnustetulle huipulle joko liike-elämässä tai virkauralla,nyrkkeilyneliössä tai politiikassa,niin tottakai valtaisa enemmistö valitsee ne.Realismin kunnioitetun tien.

Jukka Laine

Suomi on vanha autonomia ja meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa. Virollakin on, mutta Viro on länsimaiden elätti, EU tukien varassa täysin, ei kaupan ja vapauden. Suomi ei ole siis ihan mikä tahansa maa venäläisille. Tsaari vietti kesät Suomessa ja muutama rikas venäläinen on hankkinut Suomen kansalaisuudenkin.

Putin suorastaan ylisti Suomea ja Venäjä on meille hyvä ja rakas naapuri. Sellaista naapuria vastaan ei liittouduta, josta kansalaiset tulevat Suomeen lomalle, asumaan ja yrittämään. Suomalaisyritykset eivät menesty missään niin hyvin kuin Venäjällä ja suomalaisena on hyvä liikkua heillä, kuten heidänkin meillä.

Mitä tavoitteita palvelisi naapurisovun rikkoutuminen ja sotilaallinen liittoutuminen Yhdysvaltojen shakkinappulaksi. Vastaankin, se hiljentäisi itärajaa, tekisi Suomesta pysyvästi vaarallisen valtion venäläisille, jota johdetaan Yhdysvalloista.

Ukrainan tapahtumien takia on Natosta alettu keskustella. Naton innokkaimmat kannattajat ovat olleet suorastaan hysteerisiä, vaikka ukrainalaiset itse eivät suostuneet taistelemaan keskenään, eikä armeija ottanut vastaan käskyjä Kiovan hallitukselta, jota johdettiin Yhdysvalloista. Suomen ei pidä sekaantua tälläiseen suurvaltapeliin. Meitä ei uhkaa kukaan tai mikään, mikä vaatisi sotilaallista liittoutumista.

Seppo Paasikallio

Kun kokoomus näki USAn levittävän vaikutustaan Euraasiaan ja jatkavan siten aikaisempien presidenttien suunnitelmia levittää NATOa itää kohti, niin kokoomus heräsi. Me haluamme mukaan tähän itälaajenemiseen. Jopa puolueen johtaja henkilokohtaisesti kannattaa tätä.

Tämä kokoomuksen suunitelma haiskahtaa ihan 30-luvun Suur-Suomi ajattelulta.

Olen sitä mieltä, että kokoomuksen tulisi hylätä nämä harhaiset ajatuksensa: mitä pikemmin sitä parempi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Hei Seppo, "Me haluamme mukaan tähän itälaajenemiseen" Kerro lisää, tarkoittaako "itälaajentuminen" myös Suomelle alueita Euraasiasta. Joko tiedät tarkemmin mistä? Kuinka sait tietää, että tämä olisi Kokoomuksen tavoite kun sitä ei ole julkisesti ilmoitettu puolueen ohjelmassa?

Markku Laaksonen

Suomi ja NATO ei ole ongelma. Suomi voi olla jäsen kuten useimmat Eu-maat.

Ongelma on Venäjä joka eristäutumisellä, vanhan Super-vallan kaihollaan aiheuttaa ongelmansa. Ei Nato sitä tee, saati laajene. Entiset Neuvosto-satelliitit ottivat välimatkaa entiseen isäntään mahdollisimman kauas liittymällä läntisiin organisaatioihin perinteittensä mukaan.

Venäläiset hakevat suojaa EU:sta,omaisuudelleen sijoituksille, oikeuksiaan EU-tuomioistuimesta, matkaillen, kouluttaen jäkikasvuaan EU-maissa.
Väite EU:n heikkoudesta on ontto. EU näyttayttyy valtaapitäville silovikeille heikkona, koska divisionat puuttuvat, muka. Varakkaalle venäläisille kansalaisille se näky puoleensavetävänä,turvallisena oikeusyhteiskutana.

Putinin hallinto leikkii kansallistunnoilla mutta jättää huomioimatta EU:n pehmeän puolen voiman, mielestään heikkouden, jota se itse tarjoa kansalaisilleen. Eurooppa ei ole 0-summapeli, vaan yhteistyötä.

Ukrainan, Krimin liittäminen, on aikaamme täysin sopimaton toimi Euroopassa. Ei suomalsiet tarvitse harjoittaa itsesensuuria tässä tilanteessa. suhteita hoidetaan mutta turvallisuudesta on huolehdittava.
Liittoutuminen euroopplaisiin järjestelmiin on sitä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kyllä 23-vuotias nuorimieskin voisi lakata uskomasta peikkoihin onkaloissaan. EU-maat kuuluvat jo Natoon harvaa poikkeusta lukuun ottamatta, joten pelkäämisen sijasta jospa alkaisit ottaa lisää selvää Pohjois-Atlantin liitosta järjestönä ja sen toimintatavoista.

Ymmärrän kyllä, että Suomessa se vaatii oma-aloitteisuutta, koska mikään taho ei meillä ota korjatakseen tiedon puutetta ja oikaistakseen karkeita väärinkäsityksiä, joita aktiivinen disinformaatio Suomessa Natoon liittää. Yhteistyöstä ja keskustelusta kanssamaihin nähden siinä on ennen kaikkea kysymys, ja yllä olevassa tekstissäsi asetat sotilaallisen maanpuolustuksen ja diplomaattiset keinot aivan tarpeettomasti toisensa poissulkeviksi vaihtoehdoiksi.

Nato-jäsenyys ja hyvät suhteet Venäjään ovat Suomen etu siinä kuin Norjankin.

Tärkeästä aiheesta olet kyllä kiinnostunut, mikä ilahduttaa. Hyvää pääsiäistä Sinulle!

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ei sitä voi kiistää, että maailman kaikista demokraattisista maista juuri Suomen suhteet Venäjään ovat parhaimmat. Minusta siinä ei ole mitään häpeilemistä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suomen suhteet Venäjään ovat mitä parhaimmat, mutta Naton keskeinen jäsenmaa Saksa on toki Venäjälle hyvin paljon Suomea tärkeämpi yhteistyökumppani. Saksa voi puhua Venäjälle aivan suoraan näkemyseroistaan tarvitsematta hiiviskellä mitkään "optiot" takataskussaan, eikä Venäjällä ole varaa luopua hyvästä asiakkaastaan ja kauppakumppanistaan Saksasta, joka ei ole sille mikään "lähiulkomaa" eikä etupiiriin kuuluva pikkuvaltio, vaan vanha eurooppalainen sivistysmaa ja talousmahti.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Saksa on tärkeämpi Venäjälle ensisijaisesti kokonsa takia, eikä suinkaan Nato-jäsenyyden vuoksi. Saksa voi huoletta pullistella Nato-laput takalistossa, koska on tärkeämpi ja ei ole "lähiulkomaa". Suomea ei voi Saksaan verrata, joten ei sillä kannata ratkaisuja perustella.

Suurimmalle osalle suomalaisista on merkityksetöntä mikä maa on Venäjälle tärkein. Sen sijaan tärkeänä meillä pidetään mikä maa on Suomelle merkitsevin. Hyvät suhteet ovat kovaa valuuttaa, jonka avulla omat lapset ruokimme ja vanhukset hoidamme.

Kummallista olisi jos puhelinlinjoja ei Berliinistä Moskovaan olisi vielä vedetty. Eihän tuo ole kummoinen peruste suuntaan eikä mihinkään.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Touko: "NATO:n laajeneminen uhkaa työntää Venäjän pois Mustanmeren alueelta"

Ei Nato ole Venäjää mihinkään siirtämässä. Venäjä on aivan samassa paikassa kuin ennenkin, paitsi että on hieman laajentanut aluettaan Krimillä.

Usein väitetään, että Nato haluaa laajentua itään. Ei Natolla ole tuollaisia haluja. Miksi olisi kun sen tarkoitus on puolustaa jäseniään.

Kysymys on oikeastaan siitä, että NL:n hajottua muutamat itäblokin maat pääsivät "karkuun" ja pyrkivät pikapikaa EU:n ja Naton jäseniksi. Venäjä saa syyttää itseään kun päästi Romanian, Bulgarian, Jugoslavian, Unkarin, Tsekkoslovakian, Puolan, Itä-Saksan, Liettuan, Latvian ja Viron pakenemaan länteen. Koska Lännellä ei ollut karkulaisten luovutussopimusta Venäjän kanssa, "pakolaiset" saivat jäädä. Nyt nämä pakolaiset tuntevat olonsa turvalliseksi eikä millään maalla ole haluja palata takaisin. Jos vangit karkaavat, vika ei ole muurien ulkopuolella vaan sisäpuolella. Nyt Putin syyttää EU:ta ja Natoa näiden ”rikollisten maiden” suojelusta.

Näin ollen myytti Naton itälaajentumisesta onkin osoittautunut itäbokin länsilaajentumiseksi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Naton vastustaminen oli sosialistisen blokin tehtävä ja missio, joka periytyi Venäjän hallinnolle. Jos tämä kehityskulku olisi kyetty ennakoimaan 1990-luvulla, olisi Nato Euroopan yleisen turvallisuuden vuoksi kieltäytynyt uusista jäsenmaista. Nyt on päädytty napit vastakkain kuin aikoinaan Checkpoint Charliella. Onneksi Suomen itäraja ei ole samalla tavoin tulenarka kuin Baltian maiden vastaavat.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Touko, olet väärässä: "Jos tarkastelee lähemmin erilaisia konflikteja sekä sotia nykyajassa ja historian kautta voi huomata, että sodat syntyvät suunnilleen samankaltaisesta nimittäjästä, vastakkainasettelusta"

Eivät sodat synny vastakkain asettelusta vaan kansallisten etujen puolustamisesta.

Nyt voit pohtia mikä on Naton kansallinen etu.

Jukka Laine

Nato olisi pitänyt lakkauttaa Varsovan liiton hajotessa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ehkä olisi riittänyt, että Nato olisi kieltäytynyt vastaanottamasta uusia jäsenmaita. Olen tyytyväinen, että asun Pohjois-Euroopassa, jossa huolella rakennettu geopoliittinen stabiliteetti on säilytetty myös vuoden 1991, siis NL:n romahduksen, jälkeen. Jos vastakkainasettelu viime aikoina onkin kärjistynyt, ei se ole Suomen vika.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Fiksua puhetta nuorelta kaverilta. Vanhojen partojen olis syytä ottaa mallia. Ehkäpä uusi sukupolvi on älykkäämpää ja viimein unohtuis se kostomeininki.

Juha Hämäläinen

Natoa auttamaan on Suomessa kiirehditty ennenkin, mutta tästä ei lasketa pisteitä Suomelle, EUlle tai NATOlle!

Presidenttimme ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta tukee välimeren saastutusta sinun nimissä!

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/04/19/kansa...

Toimituksen poiminnat