ToukoNiinimäki

Onko oikeus liikkua ja osallistua kustannuskysymys?

Vastaus otsikon esittämään kysymykseen: tässä tapauksessa kyllä. Helsingin Sosiaali- ja terveyslautakunta nuiji 20.5.2014 läpi päätöksen, joka puolittaa sosiaalihuoltolain nojalla kuljetuspalveluja saavien asiakkaiden matkamäärän kahdeksasta neljään yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa. Tämä päätös astuu voimaan 1.9.2014 alkaen. Lautakunnan linjaveto tarkoittaa käytännössä pienituloisten liikunta- ja toimintarajoitteisten, eli kansankielellä vammaisten ihmisten rajoittuvia mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen liikkuvuuteen. Kyse ei silti ole pelkästä oikeudesta matkakyyteihin, vaan tehty linjaus vaikuttaa keskeisesti yhteen tärkeään osallisuuden muotoon; liikkumisvapauteen.

Tämä ei ole yksittäinen päätös, sillä Helsingin kaupunki on viime aikoina kaventanut liikunta- ja toimintarajoitteisten vähemmistöjen liikkumismahdollisuuksia systemaattisella tavalla. Aiemmin tänä vuonna kaupunki ilmoitti, ettei maksutonta HSL:n matkakorttia enää myönnetä sellaisille Helsingin vammaistyön asiakkaille, jotka saavat vammaisille tarkoitettuja kuljetuspalveluja. Kuten näiden kahden päätöksen yhteisvaikutuksesta huomaa, ovat ne täysin ristiriidassa toisiinsa nähden ja johtavat yhteen päämäärään; vammaisten liikkumis- ja osallisuusoikeuksien rajoittamiseen. Nyt tehty päätös matkamäärien puolittamisesta tulee todennäköisesti johtamaan liikunta- ja toimintarajoitteisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden vähentymiseen, mikä taas on suuri riskitekijä esimerkiksi syrjäytymisuhan osalta.

Suomi on vuonna 2007 allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, ja myös EU on hyväksynyt sekä ratifioinut saman sopimuksen vuonna 2009. Sopimuksen artiklassa 9 käsitellään esimerkiksi esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Yleissopimus toteaa, että sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön ja kuljetukseen. Artikla 19 käsittelee itsenäistä elämistä ja osallisuutta yhteisössä, jonka mukaan sopimustekstissä todetaan, että sopimuspuolet tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Yleissopimus velvoittaa sopimuspuolia toteuttamaan keinot, joiden kautta liikunta- ja toimintarajoitteiset henkilöt voivat ihmisoikeuksiensa mukaan osallistua valitsemaansa yhteisöön. Myös Suomen oma vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010–2015 toteaa liikkumisen, yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen sekä liikennepalveluiden olevan keskeisiä indikaattoreita liikunta- ja toimintarajoitteisten henkilöiden ihmisoikeuksien turvaamisessa ja kehittämisessä.

Taloudellisesti tiukkoina aikoina sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutoimi ovat perinteisesti joutuneet juustohöyläpolitiikan kohteiksi kuntatasolla, niin tässäkin tapauksessa. Tämä leikkauspäätös on ollut suhteellisen helppo toteuttaa, sillä kyseiset kuljetuspalvelut ovat harkinnanvaraisia ja määrärahasidonnaisia etuuksia, eivät subjektiivisia oikeuksia. Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston menojen arvioidaan päätöksen myötä laskevan vuositasolla noin 1,4 miljoonalla eurolla. Kuljetuspalveluiden matkamäärien puolittamisesta säästää lyhyellä tähtäimellä tietyn rahallisen summan, mutta sosiaalisesti se koitunee todennäköisesti kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Marginalisoiduille ihmisille asetetaan tehdyn linjauksen kautta rajoituksia mahdollisuuksiin osallistua yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, mikä voi tulevaisuudessa näkyä kustannuksina muissa kunnan palveluissa.

Olen hyvin huolissani siitä, että Helsingin kaupunki harjoittaa ihmisoikeuksia polkevaa politiikkaa, joka lisää liikunta- ja toimintarajoitteisten kuntalaisten sosiaalista deprivaatiota, eli yhteiskunnallista eristäytyneisyyttä. Tämän kaltainen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka rikkoo niitä periaatteita ja sopimuksia, joita Suomi on kansainvälisellä tasolla sitoutunut noudattamaan.

Tämä viesti on lähetetty Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille.

 

Lähteet:

Helsingin Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouspöytäkirja aiheesta Sosiaalihuoltolain nojalla järjestettyjen kuljetuspalvelumatkojen matkaoikeuksien lukumäärän tarkistaminen (20.5.2014): http://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2014/Sote_2014-05-20_Sotelk_11_Pt/558F7FC2-3F20-41C0-BBE1-58ADA4126793/Sosiaalihuoltolain_nojalla_jarjestettyjen_kuljetus.pdf

Helsingin kaupungin tiedote vammaisten kuljetuspalveluiden muutoksista 2014: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/vammaisten-palvelut/sosiaalityo/ajankohtaista/kuljetuspalvelut-muutoksia

Invalidiliiton YK:n vammaissopimus käyttöön! –käsikirja: http://www.invalidiliitto.fi/files/attachments/julkaisut/yk_toolkit_pieni.pdf

Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010–2015: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DLFE-12157.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat